Niin kauan kuin on unelmia, on toivoa. Mutta kun unelmat katoavat, niin katoaa toivokin.

Näin on käynyt kai meillekin. Yhdessä unelmoimme yhteisestä tulevaisuudesta, yhteisesta elämästä, yhteisestä vanhuudesta. Mutta arjen kestettyä liian kauan raakana ja raskaana, katoaa se voima, jolla jaksaa uskoa tulevaisuuteen.

Taloushuolet tappavat ilon arjesta.