Mies on kiltti, kun han tarvitsee minulta jotakin = rahaa.

Mutta kun han ei tarvitse, niin han ilkeilee. Eikä vain minulle, mutta myös lapsille. Arvostelee ulkonäköämme. Kiusaa. Ei ole tyytyväinen mihinkään, mitä me teemme. Puhuu tyhmiä. Vähättelee.

Olen sanonut hänelle, että minä kestän kaikenlaista, mutta lapset eivät. Lapsen minäkuva muodostuu siitä, mitä he kuulevat toisilta. Varsinkin läheisimmiltään.

Mutta hän vaan jatkaa samaan malliin. Rasittavaa. Ikävää. Surullista.